A. F. Skjöldebrandin kuvia Tornionjoelta Guiseppe Acerbin teokseen: Matka Lappiin 1799

Etusivu - startsida - homebage

Johdannoksi pellolaiseen Kylli-Nivan sukuun.

1300-luvulla määriteltiin suomalaisen ja saamelaisen asutuksen raja Tornionjoen varrella Sorvaan. Sorva eli Sorvaoja laskee Sorvajärvestä Tornionjokeen nykyisen Lempeän kylän pohjoispuolella ennen Unholaa, josta kotitalolleni ja mökilleni on matkaa n. 7 km. Vuonna 1430 antoi laamanni Nils Gustafsson erään riitajutun yhteydessä tuomion, jossa hän oli määritellyt Pellon kylän rajoiksi pohjoisessa Sorvan ja Turtolaan päin mentäessä Patokosken eli nykyisen Valkeakosken, Turtolan ja Pellon välillä. Tuo Lapin ja lannanmaan rajan määrittely ja mainittu tuomio viittaavat siihen, että Pellon kylä oli asuttu jo 1300-luvulla ja todennäköisesti asutusta oli ollut jo varhaisemmassa vaiheessa. Mahdollisesti pysyvä asutus Tornionjokivarressa oli ulottunut Pelloon jo ensimmäisen vuosituhannen lopulla.

Ote Olaus Magnuksen Carta Marinasta. Kartan keskellä Pele (Pello)

Olaus Magnus Ruotsin viimeinen katolinen arkkipiispa kävi vuonna 1519 Pellossa. Hänen Venetsiassa painetussa Carta Marinassa Olaus Magnus on merkinnyt Pellon karttaan nimellä ”Pele”. Kartassa on kylään kuvattu kaksi taloa. Voisi kuvitella, että kuvatut talot ovat nimenomaan kylän vauraimmat pirkkalaistalot Kylli ja Kyrö. Todennäköisesti kylässä oli tuolloin jo taloja enemmänkin, sillä 1539 jousiveroluettelossa on kylässä yhdeksän verotaloa. Luettelossa ainoa, joka on merkitty talonsa nimellä on Olavi Ollinpoika Kylli ( Olaff Ollszon Kylli). Hänen yhteydessään on maininta; yksi poika. Hän on myös tuolloin ainoa, joka on merkitty pirkkalaiseksi.

"Pirkkalaiset eli pirkkamiehet (birkarl) olivat pohjoisessa ryhmä etuoikeutettuja talonpoikia, jotka olivat saaneet valtaapitäviltä erioikeudet kaupankäyntiä ja verottamista varten Lapissa. Heillä oli merkittävä asema keskiajan pohjoisessa Fennoskandiassa.
Nimi viitannee skandinaaviseen sanaan birk, joka tarkoittaa "erivapautta". Mahdollisesti kuningas Maunu Ladonlukko (Magnus Ladulås) oli 1200-luvun lopulla antanut pirkkalaisille (birkarl) erioikeuden pohjoisessa tapahtuvaan kaupankäyntiin ja verottamiseen. Nämä oikeudet säilyivät aina Kustaa Vaasan aikaan asti. (Wikipedia)
Pirkkalan pitäjännimeen pirkkalaisten nimellä ei ole yhteyttä vaikka sellaistakin tulkintaa aikoinaan on esitetty. Monet näistä pohjoisen aikanaan asuttaneista talonpojista saattoi tosin olla lähtöisin Hämeestä ja Satakunnasta.
Huittisissa on mm. Kylli niminen talo ja Kyllijoki. Onko näillä mitään yhteyttä pellolaiseen Kyllin taloon ja nimeen...? Se vaatisi oman tutkimuksensa...?

Tuossa jousiveroluettelossa on mainittu myös Kreku Ollinpoika (Grees Ollszon), joka hyvin todennäköisesti on Olavi Ollinpojan poika. Hän kuitenkin "häviää" myöhemmistä kirjallisista lähteistä. Ehkä siinä on myös taustaa sille, että Olli Ollinpojan jälkeen Kyllin isäntänä on Niilo Mikonpoika Kylli (Nils Michelsson Kylli). Niilo Mikonpoikakin mainitaan tuossa jousiveroluettelossa. Suora sukulaisuus Olli Ollinpoika Kylliin on oletettavaa, mutta se ei ole kuitenkaan aukottomasti todistettavissa.

Kylli, Kyrö ja Pello (Antti) olivat Pellon kylän vanhimmat talot.
Kyllin talo sijaitsi Jolmanputaan etelärannalla. Nivanpääntien risteyksen seutuvilla, siitä Kylävaaralle päin, paikalla missä nykyisin sijaitsee vanhainkoti Kyllinkeidas ja jossa aikanaan oli Kyllin talo.
Kyllin talosta muodostuivat myöhemmin Nivan ja Jussin talot. Jussin talo jaettiin myöhemmin, jolloin syntyivät Jussi ja Niemi, nämä talot siirrettiin myöhemmin Väylänmukkaan eli nykyiseen Ruotsin Pelloon ja Nivan talo siirrettiin Nivanpäähän.

Kyllistä juontavat, laajalle Tornionjoen molemmille puolin levinneen, Kyllin eli Nivan suvun juuret.
Olli Ollinpoika Kyllin jälkeläisillä ei enää ole Kylli sukunimeä käytössä. Kylli nimi jäi jälkeläisillä pois viimeistään siinä vaiheessa kun talo jaettiin ja osa talosta siirtyi Nivanpäähän, jolloin Niva nimi tuli uuden talon nimen mukana ja vakiintui myös sukunimenä.
Kuusamossa on laaja Kyllin suku. Kyllin talo sijaitsi sodassa menetetyllä Paanajärvellä. Tämän suvun esi-isä tuli Ylitorniolta Kuusamoon ja on hyvin oletettavaa, että suku on juuriltaan samaa, tätä pellolaista Kyllin sukua. Yhteyttä sukuun ei ole toistaiseksi pystytty aukottomasti todistamaan
Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan Kylli sukunimeä on käytössä 236 henkilöllä (28.2.2008).

Huomattavimmat Pellon Kyllistä syntyneet suvut ovat:
Niva - Kyllin "perillinen" sen jälkeen kun talo oli siirretty Nivanpäähän ja saanut uuden nimen, joka myös vakiintui suvun nimeksi. Suoraan Kyllistä periytyviä Niva-sukunimiä ja sukuja ovat ainakin Pellon Nivanpään, Vaaranperän ja Jarhoisen Nivat. Kolarin Vaattojärven ja Venejärven Nivat sekä Nivat Kaulinrannalla...jne.
Nivan sukua ovat myös Olkamangin ja Aapuan Ylitalot, Ruotsin Jarhoisen mm. Kultit ja Tanot.
Samoin Nivan sukua ovat myös mm. Vaattojärven ja Venejärven Nenämaat, Lakkalat, Holckit jne.
Koskenniemi - Salomon Iisakinpoika Niva oli Koskenniemen ensimmäinen isäntä.  Salomon muutti Jarhoiseen todennäköisesti 1825. Salomonin poika Erkki muutti Sieppijärvelle ja hänen jälkeläisiään ovat Kolarin Koskenniemet. Sukunimi Koskenniemi tulee tuon Jarhoisen Koskenniemen talon peruja.
Nivan ja Koskenniemen sukuja ovat huomattavassa määrin myös mm. Kallioniemen ja Väylänpään Rundgrenit jne. Myöskin Juoksengin Ratasjärven Vanhapihat ovat Koskenniemen sukua.
Jussi ja Niemi - Kun talo jaettiin ensi kerran sai toinen puoli nimen Jussi. Jussin talo jaettiin jolloin syntyi Jussi ja Niemi molemmat talot siirrettiin Väylänmukkaan eli nykyiseen Ruotsin Pelloon. Näiden talojen perua ovat mm. Ruotsin Pellon Niemet ja Haapalahdet.
Lind - Juhani Jussinpoika (Kylli - Jussi) oli Jussin talon poikia. Hän oli sotamies Lindin ruodusta, josta myös hänen myöhempi sukunimensä tulee. Hän muutti perheineen uudisasukkaaksi Olkamangiin.

Etusivu - startsida - homebage