© Esko Orajärvi

Etusivu

Sukutaulut



Kuusamon Paanajärven Kyllien suku

Paanajärven länsipää. 1935.
Kuva: Esko Suomalaisen kuvakokoelma.

Mäntyniemen talo Paanajärven itäpäässä. 1935.
Kuva: Esko Suomalaisen kuvakokoelma

Kuusamon saapuvien kirjoissa mainitaan vuonna 1755: Saapui renki Lars Pehrsson Ylitorniolta mukanaan pastori Eric Brunniuksen todistus hyvästä käytöksestä ja esteettömyydestä avioliittoon. Saapuneiden luettelossa on vuoden 1755 kohdalla seuraavanlainen merkintä:

"Saapui tähän seurakuntaan Lauri Pekanpoika Ylitorniosta mukanaan pastori Eric Brunniuksen todistus 21. marraskuuta 1755 hyvästä käytöksestä (välförhållande?) ja esteettömyydestä avioliittoon”

Tässä yhteydessä on todettava, että Pello, jossa Kyllin talo sijaitsi, kuului tuolloin Ylitornion seurakuntaan. Lauri Pekanpojan vanhempia ei ainakaan toistaiseksi ole pystytty varmuudella määrittelemään. Ainoa varma tieto on tuo, että isä oli nimeltään Pekka. Kaikella todennäköisyydellä Lauri on kuitenkin tätä pellolaisen Kyllin suvun lähtöä.

Kaksi vuotta Laurin Kuusamoon saapumisesta tulee Ylitorniolta renki Pekka Mikonpoika Kylli. Hänellä on samoin mukanaan Brunniuksen suositukset ja avioliittolupa. Pekka Mikonpoika on syntynyt Juoksengissa 1732, joten hän on Lauria kaksi vuotta vanhempi. Pekan isä Mikko Kylli on lähtöisin Pellosta. Molemmat nuorukaiset menevät puoli vuotta saapumisensa jälkeen naimisiin paikallisten leskien kanssa ja saavat siten talot isännöitäväkseen; Lauri Heikkilänkylän Kirpistönjärven Heikkilän ja Pekka asettuu Pousunkylän Naamankajärven Palosaaren taloon.

Kyllien Kuusamoon saapumisen syitä voidaan arvailla.  Ei liene sattumaa, että kaksi sukulaismiestä muuttaa lyhyen ajan sisällä saman pitkän matkan. Lisäksi Pekan sisko Riitta (Brita Mickelsdr) ilmestyy Kuusamoon viimeistään 1759. Tornionlaaksosta käytiin tuolloin kauppaa Kuusamon suuntaan, mikä on välittänyt tietoa alueesta. Historiakirjoista löytyy vihjeitä siitä, että he olisivat käyneet siellä jo ennen kuin heidän muuttokirjansa on päivätty.

Jos molemmilla on ollut vaihtoehtoina Tornionlaaksossa rengin paikka tai jopa ruotuväen mukana kaukomaille sotaan lähtö ja toisaalta Kuusamossa ehkä valmiiksi alustettu talon isännöinti, niin huolimatta kotiseudun hylkäämisen vaikeudesta lähtöpäätös on helposti ymmärrettävissä. Perimätietona on myös kerrottu, että Lauri olisi tullut Kuusamoon vaihtoehtona sotaväelle. Pommerin sota alkoi vuonna 1757.

Paanajärvi, Rajalan talon ”pihaa”. 1935.
Kuva: Esko Suomalaisen kuvakokoelma.

Paanajärvi. Mutkatunturin edusta, vaaralta kuvattuna. 1935. Kuva: Esko Suomalaisen kuvakokoelma.

Lauri Pekanpoika Kylli

Näistä kahdesta nimen omaan Lauri Pekanpoika Kylli on Paanajärven Kyllien esi-isä. Hän meni siis naimisiin Pekka Heikkisen lesken Elin os. Törmäsen kanssa juhannuksena 1756. Kirpistönjärven Heikkilän tilalla asuessaan heille syntyi kaksi lasta; Heikki (1757) ja Brita (1760). Perheellä on ollut ainakin taloudellisesti hyvät oltavat. Vuonna 1761 heillä oli naapureitaan enemmän viljelyksiä, karjana 6 lehmää, 1 sonni ja 1 hevonen ilman jälkikasvua sekä näille riittävästi niittyjä. Myös metsää riitti käyttö- ja polttopuuksi.

Vuoden 1759 kirkontileissä Lauria nimitetään sepäksi ja hän on saanut palkkaa sepäntöistä rakennuksella. Hän myös osti ylijäänyttä rakennusrautaa.

Vielä 1767 Lauri Kylli mainitaan varakkaaksi 8 lehmän omistajaksi. Laurin vaimo Elin kuoli kuitenkin jo vuonna 1768 hengitystietulehdukseen (flussfeber) olleessaan 41-vuotias. Kirkonkirjojen mukaan Lauri muutti seuraavana kevättalvena Pudasjärvelle mukanaan jälleen todistus yhteiskuntakelpoisuudesta ja esteettömyydestä avioliittoon.

Pudasjärven Kurjenkylässä hänet vihittiin toistamiseen toukokuussa 1769 leski Elsa Jaakontyttären kanssa. Lauri oli tuolloin 35- ja Elsa 40-vuotias. Kirkonkirjoissa heidät on sijoitettu Säkkisen talon kohdalle, joka oli Elsan ensimmäisen miehen kotitila. Laurin ensimmäisen avioliiton lapset eivät näy olleen mukana, vaan he lienevät jääneet väliaikaisesti setänsä hoiviin Kirpistölle. Uuden avioliiton yhteisenä lapsena syntyy Lauri 3. huhtikuuta 1771. Hänet hätäkastetaan seuraavana päivänä.

Pariskunta palaa Kuusamoon jo seuraavana vuonna mukanaan Lauri-vauva ja Elsan toiseksi nuorin poika Henrik. Minulla ei ole toistaiseksi varmaa tietoa siitä, missä he asuivat vuosina 1772-1776. Vaihtoehtoina lienevät Kirpistö ja Paanajärvi. Molemmat olivat Törmäsen veljesten hallussa ja Laurin vanhin poika oli siis veljesten edesmenneen sisaren poika.


Akseli Gallen-Kallelan maalaukset Paimenpoika ja Palokärki. Molemmat työt tehty Paanajärvellä

Paanajärvelle

Erään tiedon mukaan Lauri osti vuonna 1776 ensimmäisen vaimonsa veljeltä Heikki Törmäseltä Paanajärvellä sijainneesta Kallioniemen 1/8 manttaalin tilasta puolet. Heikki oli puolestaan ostanut sen 1769  Venäjän alamaiselta Andre Jyrkinpoika Maronoffilta. Tila oli otettu viljelykseen noin vuonna 1710 ja siihen kuului rakennuksina pirtti, riihi, aitta ja sauna. Peltoa oli 2,5 tynnyrinmaata ja niittyomistuksia runsaasti mm. Oulangan-, Kitka-, Mänty-, Terva- ja Vanhajoen varsilta. Ne tuottivat yli 23 kuormaa heinää vuosittain.

Törmäsen muutettua pois Kyllit asuivat Paanajärvellä Vienankarjalaisten naapureina. Muita  suomalaisia olivat Oikaraiset, jotka sittemmin möivät myöhemmin Kauppelana tunnetun tilansa Leinosille. Kolmas suomalainen uudistila oli Sirkelä, jolle Antti Lämsä haki ja sai katselmuksen v. 1774, mutta joka rekisteröitiin v. 1786. Hannu Määttä katsastutti 1780 Iljalan, josta tuli myöhemmin Rajala Ruskeakalliolla sijainneen valtakunnan rajan läheisyyden vuoksi. Samoihin aikoihin (1788) Riekit  asettuivat Paanajärvelle (Pauna), joten 1808 maakirjassa on neljä suomalaistaloa ja lisäksi Sirkelä sijaitsi Venäjän puolella. 

Paanajärvellä vihdoin Lauri asettui lopullisesti aloilleen. Tämä aktiivinen tilallinen kuoli siellä vuonna 1806 kevättalvella 71-vuotiaana vanhuuteen, kuten kirjoissa mainitaan. Paanajärvi-tilan seuraava isäntä Heikki (Henrik) oli hänen ensimmäisestä avioliitostaan, joten suvun kuusamolainen kantaäiti on Elin os. Törmänen.

Seuraavassa sukupolvessa oli kuusi veljestä ja siinä vaiheessa suku alkoi jo jakaantua useisiin haaroihin. Toiseen maailmansotaan mennessä Kyllit asuttivat jo viittä taloa Paanajärven länsipään pohjoisrannalla. Tilat olivat nimeltään Kylli, Kiviniemi, Jussila ja Kallioinen. Lisäksi ryhmään kuului Nurmelan torppa.

Edellä oleva Kuusamon Kyllin suvun historiaa kuvaava on Jukka Kyllin sukututkimuksiin perustuva.
Jukka Pekka Kylli on isälinja johtaa suoraan Lauri Pekanpoika Kylliin.

Sodan seurauksena Suomi menetti Kuusamon Paanajärven Venäjälle ja Paanajärven kyläläiset joutuivat evakkoon muiden karjalaisten tavoin. Kuusamon Kyllien suku asuu tänään Koillismaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muualla maassa.

Sukutaulut

Palaa tästä